Aikido

Aikido lajina

Aikido kuuluu Japanilaisiin Budo-lajeihin. BU tarkoittaa sotaisaa, taistelullista. Budolla on voimakkaasti puolustuksellinen merkitys, koska Budo itse asiassa tarkoittaa aseen pysäyttämistä ja (koska kyse on Japanista,) nimenomaan miekan väärinkäytön estämistä. Budon loppu osan DO tarkoittaa henkistä tietä, tapaa. Budolajeissa henkinen kasvu kulkee käsikädessä fyysisen tekniikan oppimisen kanssa. 

Aikido tarkoittaa sanana HARMONISEN VOIMAN TIETÄ. Aikidon perustaja Morihei Ueshiba (1883 - 1969) otti sanan aikido käyttöön 1942. Ueshiban tarkoituksena oli luoda Todellinen Budo'; taito, joka opettaisi harjoittajansa elämään sopusoinnussa itsensä ja muiden ihmisten kanssa. Jokainen aikidon harjoittelija kilpailee vain itsensä kanssa ja edistyy muiden harjoittelijoiden avustuksella. Masakatsu akatsu, todellinen voitto, on voitto omasta itsestä. Aikidon päämääränä ei ole vastustajan vahingoittaminen, vaan hyökkääjän hyökkäyshalun poistaminen vahingoittamatta häntä. Lupaus vastustajan vahingoittamattomuudesta erottaa aikidon useimmista muista budolajeista. Lisäksi Aikido poikkeaa muista Budolajeista myös siinä, että aikidossa ei kilpailla. Jos ei ole kilpailua ei ole voittajaa, eikä häviäjää. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö aikidotekniikoita voisi testata, mutta se tapahtuu kontrolloidussa, 'ystävällisessä' ilmapiirissä. Osa aikidotekniikoista on lisäksi erittäin vaarallisia, joten niitä ei voi käyttää kilpailutilanteessa turvallisuussyistä. 

Harjoittelu

Aikidoa harjoitellaan tavallisimmin pariharjoitteluna. Kumpikin harjoittelija on vuorollaan 'hyökkääjän' ja 'puolustajan' rooleissa. Harjoittelu on näin tasapuolista ja molemmat kehittyvät. Ahkeran harjoittelun kautta keho rentoutuu ja mieli vapautuu, eikä jokaista yksittäistä liikettä tarvitse enää ajatella (vrt. pyörällä ajo). Harjoitteet voidaan tehdä siten, että molemmat harjoittelijat ovat pystyasennossa (tachiwaza), hyökkääjä pystyasennossa ja puolustaja polviasennossa (hanmi handatchiwaza) tai molemmat polviasennossa (suwariwaza). Kaksi jälkimmäistä harjoittelumuotoa juontavat juurensa japanilaisten perinteisestä tavasta liikkua polvillaan sisätiloissa. Aikidoa voidaan soveltaa myös useita hyökkääjiä vastaan. Tekniikat ovat samoja, kuin pariharjoittelussakin, mutta harjoittelu on huomattavasti vaativampaa. 

Aikidossa harjoitellaan myös aseilla. Monet aikidon ei-aseelliset tekniikat (vartalotekniikat) voidaankin nähdä japanilaisen kahden käden miekan (katana) liikkeinä (lyönnit, viillot, pistot). Aseina käytetään puista jo'ta, bokkenia tai tantoa. Aseilla harjoittelu luo tietoisuuden omasta ja vastapuolen haavoittuvuudesta, kehittää ajoitusta, oman kehon hallintaa ja oikeaa etäisyyttä. Japaninkielinen sana riai kuvaa sitä tapaa, jolla asetekniikoita sovelletaan tai siirretään vartalotekniikoihin.

Aikidon aloittajalle

Ensimmäisiin harjoituksiin voit tulla t-paidassa ja verryttelyhousuissa. Jonkun ajan päästä voi seuran kautta hankkia aikidogin (myös nimellä keiko-gi) eli samanlaisen valkoisen lajiasun jota käytetään judossa. Lajiasun voi myös hankkia itse. Suomessa 3.kyun graduoineet saavat käyttää hakamaa joka on perinteinen japanilainen housumalli. Japanissa hakamaa saavat käyttää naiset jotka ovat graduoineet 3.kyun ja miehet jotka ovat graduoineet ensimmäisen dan-arvon.